Charolainen suomessa

Ensimmäiset charolaisrotuiset kolme lehmää tuotiin Suomeen Toivo T. Pohjalan toimesta. Mikään näistä eläimistä ei ollut oikeutettu ”ranskalaiseen kantakirjaan”, vaan olivat Belgialaista syntyperää. Nämä lehmät ovat suomalaisia ”kantaemoja”.

Nämä kantaemot ostettiin Lounais-Suomen keinosiemennysyhdistyksen toimesta, joka toiminnan loppuessa myi eläimet osaltaan Ruotsiin, osaltaan Juhani Lagerstamille, Vesilahteen. Laukon kartano toi myöhemmin maahan lisää eläimiä Ruotsista.

1980-luvun loppupuoli ja 1990-luku ovat olleet menestyksellisiä vuosia charolaisrodulle. Ennen BSE kriisin puhkeamista Isosta Britanniasta tuotiin muutamia kymmeniä charolaishiehoja Suomeen. 1990-luvulla tuontimaat olivat lähinnä olleet Tanska ja Ruotsi. Tänä päivänä charolais on suosituin liharotu Ranskassa, jossa emolehmälukumäärä on noin 4 milj. lehmää. Näistä noin 2 milj. on charolaisia. Myös Ruotsissa charolais on valtarotuna emolehmäkarjoissa.

80-luvun puolivälissä Kanadasta tuotiin maahamme myös nupon charolaissonnin siementä. 90- ja 2000-luvulla siemenentuonti on jatkunut sekä Pohjois-amerikasta ja varsinkin Ranskasta. Nykyään Suomessa on käytettävissä parhaita ulkomaisia keinosiemennyssonneja ja saatavilla on niin sarvellista kuin nupoakin linjaa. Suurimmat tuontimaat ovat Ranska, Ruotsi ja Kanada.

Suomessa lihakarjan tarkkailutiloilla charolainen on toiseksi suosituin rotu. Vuonna 2006 24,8 % tarkkailueläimistä oli charolaisia. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa vuoden 2006 tarkkailussa 1652 nautaa. Erinomaiset tulokset rehunkäytössä, kasvussa ja ruholuokituksissa takaavat sen että charolais tulee säilyttämään ja lisäämään suosiotaan.